AMMATTILAISEN ASENNE  SEKSUAALITERVEYTEEN LIITTYEN  KAIKEN A JA O!

Olen käynyt pitämässä seksuaalineuvontaa musliminaisten ryhmissä useissa eri järjestöissä. Aiheina ovat olleet muun muassa rintasyöpä, rintojen tutkiminen kotona ja vaihdevuodet. Olen jokaisella seksuaalineuvontakerralla hämmästellyt sitä, että keski-ikäiset musliminaiset eivät juurikaan olleet puhuneet aiheista kenenkään, mukaan luettuna ammattilaisten, kanssa. Miten tämä voi olla mahdollista? Toki on hyvä huomioida, että seksuaalisuusteeman puheeksi ottamattomuus on suhteellisen yleistä oli asiakkaan uskonnollinen tausta mikä tahansa.

Rintasyöpä ja rintojen tutkiminen kotona puhuttivat naisia paljon. Monet kertoivat tarinoita rintasyöpää sairastaneista läheisistään sekä kyselivät esimerkiksi nukkuma-asennon vaikutuksista rintasyöpään ja rintasyövän yleisyydestä eri maissa ja kulttuureissa. Kun olimme yhdessä harjoitelleet erilaisia tapoja tutkia rintoja kotona ja olin kertonut, milloin tulee mennä lääkäriin, jaoin naisille kotiin vietäväksi ohjeet rintojen tutkimista varten. Osa naisista otti ohjeet kaverillekin.

Vaihdevuosien yhteydessä on pitänyt lähteä liikkeelle naisen anatomiasta ja siitä, miksi naisella kuukautiset loppuvat ja mitä estrogeenituotannon hiipumisen jälkeen naisen kehossa tapahtuu. Puhuimme esimerkiksi limakalvojen ohenemisesta ja muista oireista, joita nainen voi tuntea vaihdevuosi-iässä. Kävimme läpi, miten oireita voi helpottaa kotikonstein ja milloin lääkäriin tulee hakeutua. Erityisen suuri kiinnostus heräsi, kun kerroin apteekista löytyvistä intiimialueen kuiville limakalvoille tarkoitetuista tuotteista – erityisesti liukuvoide herätti naisten kiinnostuksen. Naiset kuitenkin olivat hieman hämillään siitä, milloin liukuvoidetta tulee käyttää. Olen käyttänyt sekä PowerPoint-esitystä että kuvallista materiaalia näiden aiheiden käsittelyssä.

Näiden teemojen läpikäynti voi olla asiakastilanteessa haasteellista, varsinkin, jos töitä tehdään tiiviillä liukuhihnameiningillä. Naiset tarvitsevat sekä selkokielistä puhetta kielimuurin vuoksi että yksityiskohtaisia ohjeita jatkoa varten, kuten kuvan apteekin tuotteesta ja kuvauksen siitä, mistä hyllystä tuote apteekista löytyy. Ammattilaisella on myös hyvä olla konkreettista materiaalia asiakastilanteessa, esimerkiksi Vagisan-paketti limakalvojen kuivuuden hoitamisesta puhuttaessa. Ylipäätänsä ammattilaisen tulee käyttää luovasti eri keinoja näiden aihepiirien läpikäymisessä.

Ammattilaisen asenne seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyen vaikuttaa ratkaisevasti siihen, ottaako hän kysymykset esiin asiakastilanteessa. Seksuaaliterveystietoudella ei välttämättä ole niin suurta merkitystä, vaikkakin tietous usein vaikuttaa positiivisesti asenteeseen. Tällaiseen tutkimustulokseen päätyi Elizabeth B. Russell, joka tutki mielenterveystyöntekijöiden asiakastilanteita lasten ja nuorten kanssa. Tutkimuksellaan hän selvitti, vaikuttavatko työntekijän asenteet ja tietous seksuaaliterveydestä hänen käytökseensä asiakaskontaktissa. Jos työntekijän mielestä oli tärkeää, että asiakkaalla on seksuaaliterveyteen liittyvää perustietoutta, hän otti seksuaaliterveyden puheeksi ja osasi usein puhua siitä asiallisella tavalla aiheuttamatta asiakkaalle häpeää ja nolostumista.

Terveyden- ja sairaanhoitajilla varmasti on tietoutta rintasyövästä ja vaihdevuosista, mutta ehkä työntekijän oma asenne on ratkaisevassa osassa siinä, ettei hän ota näitä aiheita muslimiasiakkaan kanssa puheeksi? Ajattelevatko työntekijät, että esimerkiksi kielimuurin vuoksi puheeksi ottaminen on liian aikaa vievää, haastavaa ja yrittäminen turhaa? Vai voiko kyse olla siitä, että vieraasta kulttuurista tulevan kanssa ei uskalleta kommunikoida? Varmasti syitä on monia, mutta silti minua hämmentää se, ettei näitä asioita oteta ammattilaisten vastaanotolla puheeksi. Miksi seksuaaliterveyttä ei nähdä niin tärkeänä aiheena, että se otettaisiin haasteista huolimatta puheeksi? 

Vaikka erityisesti kielimuurin vuoksi minunkin on ollut välillä haastavaa keskustella seksuaaliterveydestä musliminaisten kanssa, olen kokenut, että tärkein pointti on kuitenkin mennyt perille. Kun naiset ovat kertoneet, että olen ensimmäinen kenen kanssa he ovat seksuaaliterveydestä puhuneet, olen lähtenyt tilaisuuksista tuntien itseni onnekkaaksi –  saan viedä seksuaaliterveystietoutta sinne, minne muut eivät sitä vie.

 

Russell, Elizabeth B. (2012). Sexual Health Attitude, Knowledge, and Clinical Behaviors: Implications for Counselig. The Family Journal: Counseling and Therapy for Couples and Families 20(1) 94-101.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s